Äänestämällä vaikutat!

 Äänestämällä vaikutat – päätetään yhdessä Kempeleen ja Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuudesta!

Tänä vuonna saamme käyttää ääntämme kahdessa tärkeässä vaalissa: Kempeleen kuntavaaleissa ja Pohjois-Pohjanmaan aluevaaleissa. Molemmat vaalit vaikuttavat suoraan meidän arkeemme – siihen, millaisia palveluja saamme ja miten kuntamme ja alueemme kehittyvät. Siksi jokaisen kempeleläisen ääni on tärkeä!

Miten kuntavaalit ja aluevaalit vaikuttavat arkeesi?

Äänestämällä päätät, ketkä tekevät päätöksiä puolestasi seuraavina vuosina. Kunnan ja hyvinvointialueen päättäjät valitaan sen mukaan, miten he ymmärtävät ja vastaavat asukkaitten tarpeisiin. Esimerkiksi Kempeleen kuntavaaleissa valittava valtuusto päättää monista elämäämme suoraan vaikuttavista asioista. Näihin kuuluvat muun muassa:

👨‍👩‍👧‍👦 Lapsiperheiden palvelut – varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja lasten hyvinvointipalveluiden taso. Meidän on tärkeää varmistaa, että perheet saavat tarvitsemansa palvelut turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä.

 Ikäihmisten hyvinvointi – esteettömyys, liikuntamahdollisuudet, kulttuuri- ja viriketoiminta, jotka tukevat ikääntyneiden osallisuutta ja hyvinvointia.

🛡 Turvallisuus ja yhteisön viihtyvyys – kuinka paljon panostamme siihen, että kadut ovat valaistuja ja alueet turvallisia? Lähiyhteisöjen ja naapurustojen kehittäminen on tärkeää, jotta kaikilla on hyvä ja turvallinen asuinympäristö.

 

Aluevaaleissa puolestaan valittava aluevaltuusto päättää muun muassa:

💙 Ennaltaehkäisevistä palveluista – miten voimme estää terveysongelmien, mielenterveyden ja muiden kriisien pahenemisen? Onko meillä varhainen tuki ja ehkäisevät palvelut kunnossa?

🚑 Palvelujen saatavuudesta – saavatko kaikki pohjoispohjalaiset hyvää hoitoa asuinpaikastaan riippumatta? Haluamme varmistaa, että kaikilla on pääsy tarvittaviin palveluihin nopeasti ja ilman pitkää odotusaikaa.

🧠 Nuorten mielenterveyspalveluista – nuorten hyvinvointi on yksi suurimmista haasteistamme. Meidän täytyy varmistaa, että nuoret saavat apua heti, kun sitä tarvitsevat, ja ettei heille jää odotusaikoja tai esteitä avun saamisessa.

Sekä kunnassa että alueella päätetään siitä, miten resurssit jaetaan ja millaisia palveluja kehitetään. Oikeat valinnat näissä vaaleissa määrittävät, millaisia elinolosuhteita, palveluja ja mahdollisuuksia meillä kaikilla on tulevaisuudessa.

 

"Minun äänelläni ei ole merkitystä" – vai onko sittenkin?

Moni saattaa kokea, ettei oma ääni vaikuta – mutta tämä on väärä ajattelutapa! Jokainen ääni on tärkeä ja voi ratkaista, kuka päättää meidän puolestamme. Äänestäminen on tärkeää, koska valtuustopaikat saattavat ratketa vain muutamien äänten erolla. Esimerkiksi viime kuntavaaleissa Kempeleessä äänestysprosentti oli noin 60 %, mutta aluevaaleissa se oli vielä matalampi. Mitä enemmän me kempeleläiset äänestämme, sitä paremmin päätökset heijastavat meidän tarpeitamme.

 

Äänestäminen on helppoa – näin teet sen!

Äänestäminen on tehty helpoksi. Voit äänestää joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Ennakkoäänestys on joustava vaihtoehto, ja voit äänestää vaikka kauppareissun lomassa. Vaalipäivänä voit käydä äänestämässä omassa äänestyspaikassasi – vaikka nauttien sunnuntaikävelystä! Äänestyspaikat ja aikataulut löytyvät helposti kunnan ja hyvinvointialueen verkkosivuilta sekä vaalimainoksista.

 

Kempele ja Pohjois-Pohjanmaa tarvitsevat sinua – lähde äänestämään!

Tulevaisuutemme on äänestäjien käsissä. Sekä kunnassa että hyvinvointialueella tehtävät päätökset vaikuttavat suoraan meidän elämäämme. Ne vaikuttavat siihen, miten lapset ja perheet voivat, miten ikäihmiset viihtyvät ja kuinka nuoret voivat saada apua silloin, kun sitä tarvitsevat. Siksi on tärkeää, että jokainen meistä käyttää oikeuttaan äänestää.

Jos et äänestä, joku muu päättää puolestasi. Mutta jos äänestät, olet mukana vaikuttamassa siihen, millaisessa Kempeleessä ja Pohjois-Pohjanmaalla asumme tulevaisuudessa. Älä jätä päätöksiä muiden varaan – äänestä ja vaikuta!

Hyvä elää seniorina Kempeleessä

Kempele on kehittyvä ja viihtyisä kunta, jossa on hyvät edellytykset elää laadukasta elämää myös seniorina. Ikääntyvän väestön tarpeisiin vastaaminen vaatii kuitenkin jatkuvaa kehitystyötä. Miten voisimme varmistaa, että Kempele on entistä parempi paikka elää myös eläkepäivinä?

Ensinnäkin, hyvät palvelut ja saavutettavuus ovat keskeisiä. Senioreille suunnattujen palveluiden, kuten terveydenhuollon, kotihoidon ja muiden tukimuotojen, tulee olla helposti saatavilla ja sujuvia. On tärkeää panostaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, esimerkiksi tarjoamalla kuntoutusta ja liikuntaryhmiä, jotka auttavat ylläpitämään toimintakykyä. Myös digipalvelut on suunniteltava niin, että ne ovat helppokäyttöisiä ja vaihtoehtoisesti tarjolla myös perinteisissä muodoissa.

Toiseksi, yhteisöllisyys ja osallisuus ovat hyvinvoinnin perusta. Moni seniori kaipaa sosiaalisia kohtaamisia ja mahdollisuuksia osallistua yhteiseen toimintaan. Erilaiset matalan kynnyksen tapahtumat, kerhot ja vapaaehtoistyö voivat lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja torjua yksinäisyyttä. Esimerkiksi kylätalot tai yhteisökahvilat voisivat toimia kohtaamispaikkoina.

Kolmanneksi, asuminen ja ympäristö vaikuttavat suuresti elämänlaatuun. Senioreille sopivien asuntojen tulee olla esteettömiä, kohtuuhintaisia ja sijaita lähellä palveluita. Myös ympäristön tulee tukea aktiivista arkea: turvalliset kävelyreitit, levähdyspaikat ja penkit mahdollistavat liikkumisen kaikenikäisille. Joukkoliikenteen kehittäminen on tärkeää, jotta seniorit voivat liikkua ilman omaa autoa.

Lopuksi, kulttuuri ja harrastusmahdollisuudet tuovat elämään sisältöä. Kempeleessä on jo nyt monipuolisesti mahdollisuuksia liikuntaan ja kulttuuriin, mutta senioreille suunnattua tarjontaa voisi lisätä entisestään. Yhteistyön lisääminen esimerkiksi järjestöjen, seurakunnan ja kunnan välillä voi tuoda uusia mahdollisuuksia ja tehdä tapahtumista saavutettavampia.

Hyvä seniorielämä Kempeleessä syntyy yhdessä rakentamalla. Kuuntelemalla ikääntyneiden tarpeita ja kehittämällä palveluita heidän toiveidensa mukaisesti voimme varmistaa, että Kempele on elinvoimainen ja hyvä paikka elää kaiken ikäisenä. 

Tähän ihan loppuun haluan vielä välittää Kempeleessä asuvan eläkeläisäitini kehut: ”Kempeleessä on hyvin järjestetty eläkeläisten liikuntatoimi”. Siitä kiitokset Kempeleelle! 

Koulukiusaaminen on ongelma, joka tarvitsee kiireellistä huomiota

Koulukiusaaminen on vakava ongelma, joka vaikuttaa monen lapsen ja nuoren elämään päivittäin. Se on ilmiö, joka ei ainoastaan loukkaa yksilön itsetuntoa ja henkistä hyvinvointia, vaan voi myös vaikuttaa merkitsevästi oppimismotivaatioon ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Kiusaaminen voi ilmetä monin tavoin: fyysisenä väkivaltana, sanallisena väkivaltana, sosiaalisena eristämisenä tai vaikka somekiusaamisena. Tärkeää onkin ymmärtää, että kaikki nämä muodot ovat yhtä tuhoisia ja että kiusaaminen on aina vakava asia, joka tarvitsee tehokkaita toimenpiteitä.

Koulujen ja opettajien on otettava kiusaaminen vakavasti ja toimittava nopeasti, kun kiusaamista tulee ilmi. On tärkeää luoda kouluympäristö, jossa kaikki oppilaat tuntevat olevansa turvassa ja että heitä arvostetaan. Tämä edellyttää avointa keskustelua ja tehokkaita kiusaamista ehkäiseviä käytäntöjä.

Vanhempien rooli on myös keskeinen. Heidän on seurattava lastensa käytöstä, kuunneltava heitä ja tarjottavat tukea, jos lapsi kokee kiusaamista. Yhteistyö vanhempien, koulun henkilökunnan ja oppilaiden kesken on ratkaisevaa kiusaamisen ehkäisemisessä ja käsittelemisessä.

Kiusaamisen vastustaminen vaatii meiltä kaikilta toimia. On tärkeää opettaa lapsille ja nuorille empatiaa, kunnioitusta ja yhteisöllisyyttä. Meidän on luotava kulttuuri, jossa kiusaaminen ei ole hyväksyttävää. Meidän on luotava kulttuuri, jossa jokainen oppilas voi kasvaa ja kehittyä ilman pelkoa ja häpeää.

Koulukiusaaminen on asia, jota emme voi enää sivuuttaa. Siitä on tullut niin iso ongelma, että voitaisiinkin puhua jopa kouluväkivallasta. Nyt onkin aika toimia, jotta voimme taata kaikille lapsille ja nuorille turvallisen oppimisympäristön. Yhteistyöllä, avoimuudella ja sitoutumisella voimme tehdä kouluista ja oppilaitoksista paikan, jossa kaikilla on mahdollisuus kukoistaa.

Koko kylä kasvattaa

Olinpas tässä eräänä iltana linja-autopysäkillä Kempeleen keskustassa ja huomasin, kuinka takanani olevalla pyörätiellä pari nuorta poikaa jutteli keskenään. Toinen pojista otti repustaan sipsipussin, tyhjensi sen sisällön maahan ja nakkasi sitten roskan perään. Minä siinä hetken tarkkailtuani tilannetta menin poikien luo, otin pussiroskan maasta ja sanoin ystävällisesti, että sinulta vissiin putosi tämä roska, saanko viedä sen roskiin. Poika vastasi, että joo saat.

Toiminko oikein? Olisiko minun pitänyt kohauttaa tilanteelle olkapäitäni ja olla puuttumatta asiaan? Vai sainko käydä hakemassa roskan pois? Vierelläni oleva tyttäreni oli sitä mieltä, että äiti käyttäytyi nolosti ja olisi pitänyt olla niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Sanonta ”Koko kylä kasvattaa” juontaa juurensa afrikkalaiseen sanontaan, jonka mukaan lapsen kasvattaminen on koko yhteisön asia. Ajatus siitä, että kasvatus ei ole vain vanhempien, vaan myös muun yhteisön vastuulla, on kasvattanut suosiotaan myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Lapsen kasvattamiseen osallistuvat koko yhteisön jäsenet, kuten naapurit, sukulaiset, opettajat ja muut aikuiset. Tämä lähestymistapa korostaa, että lapsi kasvaa ja kehittyy osana yhteisöä, jossa ympäröivät ihmiset tukevat ja ohjaavat häntä monin eri tavoin. Yhteisöllinen kasvatusajattelu voi näkyä arjessa esimerkiksi tukiverkostoina, joissa perheet saavat apua ja tukea kasvatukseen, arjen haasteisiin ja turvallisen kasvuympäristön luomiseen.

Mitä hyötyä sitten on tällaisesta yhteisöllisestä kasvatuksesta? Kun lapsi kasvaa ympäristössä, jossa useat aikuiset välittävät ja kantavat vastuuta, hän kokee ympäristönsä turvallisena ja vakaana. On tutkittu, että tällainen turvallisuuden tunne voi vähentää stressiä ja lisätä lapsen luottamusta omaan yhteisöönsä sekä ihmisiin yleensä.

Toiseksi perheet hyötyvät yhteisöllisestä kasvatuksesta. Perheiden ei tarvitse selviytyä kasvatustehtävästään yksin. Läheiset, ystävät ja muut yhteisön jäsenet voivat jakaa vastuita ja tarjota apua arjen haasteissa, kuten lastenhoidossa, harrastuksiin kuljettamisessa tai kriisitilanteissa. Tämä helpottaa perheiden arkea ja antaa vanhemmille mahdollisuuden hengähtää.

Kolmanneksi yhteisön tuella kasvatettujen lasten sosiaaliset taidot kehittyvät. He oppivat kohtaamaan erilaisia ihmisiä, erilaisia arvoja ja erilaisia näkökulmia. Tämä vahvistaa heidän sosiaalisia taitojaan ja kehittää empatiakykyä, koska he oppivat ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta sekä toiminaan osana isompaa yhteisöä.

Koko kylä kasvattaa -ajattelussa lapsi saa elämäänsä monia erilaisia roolimalleja. Vanhempien lisäksi siis myös muut aikuiset voivat olla lapselle esikuvia auttaen lasta kehittämään omaa identiteettiään ja oppimaan erilaisia taitoja. Tämä voi olla erityisen arvokasta nuorille, jotka etsivät omaa paikkaansa ja suuntaa elämäänsä. Lapsi tarvitsee turvallisia aikuisia paitsi kotona myös muualla – päiväkodissa, koulussa, harrastuksissa ja naapurustossa. Kun eri sukupolvet ovat tekemisissä keskenään, lapsi saa monipuolista tukea ja oppii elämän eri taitoja. Yhteisöllisyys ei tarkoita toisten asioihin puuttumista, vaan myönteistä välittämistä ja esimerkin näyttämistä. Kun tervehdimme nuoria, kunnioitamme toisiamme ja tarjoamme apuamme, luomme ympäristön, jossa jokainen lapsi voi kasvaa turvallisesti.

Nyky-yhteiskunnassa voimme vahvistaa yhteisöllistä kasvatusta monin tavoin. Koulujen ja harrastusryhmien kannattaa tehdä yhteistyötä paikallisten yritysten ja yhdistysten kanssa. Naapurustossa voimme järjestää yhteisiä tapahtumia, joissa eri-ikäiset kohtaavat. Lisäksi jokainen meistä voi miettiä, miten voisi omassa arjessaan olla tukena lapsille ja nuorille – olipa se sitten kannustava sana koulumatkalla, yhteinen pelihetki pihalla tai vanhemmuuden tukeminen vaikka vain kuuntelemalla.

Lapsen kasvatus ei ole vain perheen tehtävä. Kun koko kylä kasvattaa, lapset ja nuoret kokevat kuuluvansa yhteisöön, joka välittää ja tukee heitä. Tämä on sijoitus tulevaisuuteen, josta hyötyvät niin yksilöt kuin koko yhteiskunta. Minä aionkin myös tulevaisuudessa ystävällisesti huomauttaa näkemästäni roskasta roskaajalle. Tai jotain muuta vastaavaa. Toivon että sinäkin teet niin. Pidetään yhdessä lapsistamme ja nuoristamme huolta.