Vaalit ohi ja arki palaa. On aika kiittää äänestäjiäni :)

Se oli sitten sellainen tulos. Kuntavaaleissa jatkan varavaltuutettuna ja aluevaltuustoon ei mitään asiaa. Olisi kyllä ollut enemmän kuin sata jänistä, jos päättyvän valtuustokauden varavaltuutetun paikkani olisi vaihtunut valtuutetun paikkaan. Mutta Perussuomalaisten Suomen tilanteen ja oman vaalityöskentelyni huomioon ottaen olen tyytyväinen varasijaani.

Nyt on hyvä hetki analysoida omaa tekemistäni ja kampanjointiani. Mitä olisin voinut tehdä vielä paremmin? Nythän olin hyvin esillä Kempeleen kylän raiteilla vaalikylttien ja keskustan alueella olevan ulkoscreenin avulla. Rantalakeudessa kirjoittamani mielipidekirjoitukset saivat myös kivasti näkyvyyttä. Näin kuulin ihmisiltä. Mutta mitä muuta olisin voinut tehdä - jos rahaa olisi ollut enemmän :D

Noh, ensinnäkin oli ehkä huono idea ryhtyä ehdokkaaksi molempiin vaaleihin. Nyt jouduin nimittäin laukkaamaan ympäri maakuntia. Mikä sinänsä kyllä oli kivaa, mutta jäi Kempeleeseen keskittyminen vähemmälle.

Kempeleen telttatapahtumissa olisi pitänyt pystyä olla enemmän. Nyt minulta jäi sairastumisen tai reissujen takia ainakin neljä telttatapahtumaa välistä. Eli en päässyt niin usein porisuttamaan kuntalaisia kuin olisin halunnut.

Esitteitä olisi ollut hyvä jakaa paljon. Sekä ihmisille käteen että postilaatikoihin. Viimeisenä lauantaina jaoin noin 30 esitettä ja ihmiset ottivat ne hyvin mielenkiinnolla vastaan.

Vaaliteemoistani. Lähdin näihin kuntavaaleihin liikkeelle samoilla teemoilla kuin viimeksi. Mietin etukäteen, että otanko yhdeksi teemakseni kunnan talouden kuntoon saattamisen. En ottanut. Luulen että olisi pitänyt.

Aluevaaleihin liittyvä harmittava asia oli se, että sairastumisen vuoksi minulta jäi väliin psykologiliiton järjestämä vaalipaneelikeskustelu Oulun teatterilla. Minun oli tarkoitus edustaa Pohjois-Pohjanmaan Perussuomalaisia siellä. Paneelissa olisin päässyt hyvin esille tuomaan mielipiteitäni nuorten ja muidenkin mielenterveystyön parantamisesta Pohteella.

Kuntavaaleihin liittyvä paneelikeskustelu Kempeleen kirjastolla jäi minulta myös välistä. En ollut paikkakunnalla. Siellä olisi voinut saada loistavasti näkyvyyttä.

Nyt ei auta jäädä murehtimaan, vaan ryhdyn hommiin varavaltuutettuna. Täytyy toivoa, että saan luottamuspaikkoja neuvostoihin tai muihin toimielimiin. Seuraavat neljä vuotta teen täysillä töitä Kempeleen ja kempeleläisten eteen ja pyrin sitten kuntavaaleissa 2029 valtuustoon.

Kiitoksia siis nyt äänestäjilleni! Olette huippuja :)

Kempeleen talous tasapainoon - rohkeilla päätöksillä eteenpäin

Avaanpa minäkin sanaisen arkkuni tästä tärkeästä asiasta ja tartun kynään kirjoittaakseni aiheesta muutamalla sanalla. Tosin tämä aihe on sen verran laaja, että haasteellista on pitää kirjoitus lyhyenä.

Kempele on ollut pitkään yksi Suomen elinvoimaisimmista kunnista, mutta viimeaikaiset taloushaasteet ovat herättäneet aiheellista huolta. Miten voimme varmistaa, että kunnan talous pysyy tasapainossa ja palvelut turvataan tulevaisuudessakin? Tarvitaan määrätietoista päätöksentekoa, rohkeita uudistuksia ja vastuullista taloudenpitoa.

Menot ja tulot tasapainoon

Kunnan talouden perusta on selkeä: menojen ja tulojen on oltava tasapainossa. Jos kulut kasvavat nopeammin kuin tulot, joudutaan vaikeisiin leikkauksiin tai velkaantumiseen. Tämän vuoksi on tärkeää arvioida kriittisesti, mihin rahaa käytetään ja mistä voidaan säästää ilman, että peruspalvelut kärsivät.

Harkitut investoinnit ovat tarpeen, mutta niiden on oltava kestävällä pohjalla. Esimerkiksi suuria rakennushankkeita ei pidä toteuttaa ilman selkeää rahoitussuunnitelmaa ja realistisia laskelmia. Toisaalta on muistettava, että esimerkiksi Zeniitin kaltainen hanke tuo varmasti tuloja kuntaan tulevaisuudessa uusien yritysten ja matkailun merkeissä. Myös kunnan hallinnon on oltava tehokasta, jotta hallinnolliset kulut pysyvät kurissa.

 

Yritykset ja elinvoima keskiöön

Kempele on tunnettu yrittäjäystävällisyydestään, ja tämä on vahvuus, jota kannattaa vaalia. Uudet työpaikat ja yritykset tuovat kunnalle verotuloja, mikä vähentää tarvetta korottaa veroja tai leikata palveluista. Kunnan onkin panostettava edelleen yritysmyönteisyyteen: nopea ja joustava kaavoitus, sujuvat lupaprosessit ja hyvä infrastruktuuri houkuttelevat uusia yrityksiä. Lisäksi Kempeleen kannattaa kenties tehdä tiivistä yhteistyötä Oulun seudun muiden kuntien kanssa, jotta alueen vetovoima kasvaa entisestään.

 

Verot ja palvelut tasapainoon

Veronkorotukset eivät saa olla ensisijainen keino talouden tasapainottamiseen, sillä ne voivat heikentää Kempeleen vetovoimaa. Sen sijaan on etsittävä keinoja tehostaa palveluiden järjestämistä. Digitalisaatio, palveluiden uudelleenjärjestelyt ja yhteistyö naapurikuntien kanssa voivat tuoda merkittäviä säästöjä ilman, että kuntalaisten hyvinvointi kärsii.

 

Mitä seuraavaksi?

Kempeleellä on kaikki edellytykset selvitä taloushaasteistaan, mutta se vaatii rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka eivät aina ole helppoja. Kunnan talouden tervehdyttämiseen ei ole yhtä yksinkertaista ratkaisua, vaan tarvitaan monia pieniä, mutta määrätietoisia toimia.

Tärkeintä on katsoa tulevaisuuteen: panostaa yrittäjyyteen, huolehtia vastuullisesta taloudenpidosta ja varmistaa, että palvelut tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti. Näin Kempele voi jatkaa kasvuaan elinvoimaisena ja houkuttelevana kuntana myös tulevaisuudessa.

Äänestämällä vaikutat!

 Äänestämällä vaikutat – päätetään yhdessä Kempeleen ja Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuudesta!

Tänä vuonna saamme käyttää ääntämme kahdessa tärkeässä vaalissa: Kempeleen kuntavaaleissa ja Pohjois-Pohjanmaan aluevaaleissa. Molemmat vaalit vaikuttavat suoraan meidän arkeemme – siihen, millaisia palveluja saamme ja miten kuntamme ja alueemme kehittyvät. Siksi jokaisen kempeleläisen ääni on tärkeä!

Miten kuntavaalit ja aluevaalit vaikuttavat arkeesi?

Äänestämällä päätät, ketkä tekevät päätöksiä puolestasi seuraavina vuosina. Kunnan ja hyvinvointialueen päättäjät valitaan sen mukaan, miten he ymmärtävät ja vastaavat asukkaitten tarpeisiin. Esimerkiksi Kempeleen kuntavaaleissa valittava valtuusto päättää monista elämäämme suoraan vaikuttavista asioista. Näihin kuuluvat muun muassa:

👨‍👩‍👧‍👦 Lapsiperheiden palvelut – varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja lasten hyvinvointipalveluiden taso. Meidän on tärkeää varmistaa, että perheet saavat tarvitsemansa palvelut turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä.

 Ikäihmisten hyvinvointi – esteettömyys, liikuntamahdollisuudet, kulttuuri- ja viriketoiminta, jotka tukevat ikääntyneiden osallisuutta ja hyvinvointia.

🛡 Turvallisuus ja yhteisön viihtyvyys – kuinka paljon panostamme siihen, että kadut ovat valaistuja ja alueet turvallisia? Lähiyhteisöjen ja naapurustojen kehittäminen on tärkeää, jotta kaikilla on hyvä ja turvallinen asuinympäristö.

 

Aluevaaleissa puolestaan valittava aluevaltuusto päättää muun muassa:

💙 Ennaltaehkäisevistä palveluista – miten voimme estää terveysongelmien, mielenterveyden ja muiden kriisien pahenemisen? Onko meillä varhainen tuki ja ehkäisevät palvelut kunnossa?

🚑 Palvelujen saatavuudesta – saavatko kaikki pohjoispohjalaiset hyvää hoitoa asuinpaikastaan riippumatta? Haluamme varmistaa, että kaikilla on pääsy tarvittaviin palveluihin nopeasti ja ilman pitkää odotusaikaa.

🧠 Nuorten mielenterveyspalveluista – nuorten hyvinvointi on yksi suurimmista haasteistamme. Meidän täytyy varmistaa, että nuoret saavat apua heti, kun sitä tarvitsevat, ja ettei heille jää odotusaikoja tai esteitä avun saamisessa.

Sekä kunnassa että alueella päätetään siitä, miten resurssit jaetaan ja millaisia palveluja kehitetään. Oikeat valinnat näissä vaaleissa määrittävät, millaisia elinolosuhteita, palveluja ja mahdollisuuksia meillä kaikilla on tulevaisuudessa.

 

"Minun äänelläni ei ole merkitystä" – vai onko sittenkin?

Moni saattaa kokea, ettei oma ääni vaikuta – mutta tämä on väärä ajattelutapa! Jokainen ääni on tärkeä ja voi ratkaista, kuka päättää meidän puolestamme. Äänestäminen on tärkeää, koska valtuustopaikat saattavat ratketa vain muutamien äänten erolla. Esimerkiksi viime kuntavaaleissa Kempeleessä äänestysprosentti oli noin 60 %, mutta aluevaaleissa se oli vielä matalampi. Mitä enemmän me kempeleläiset äänestämme, sitä paremmin päätökset heijastavat meidän tarpeitamme.

 

Äänestäminen on helppoa – näin teet sen!

Äänestäminen on tehty helpoksi. Voit äänestää joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Ennakkoäänestys on joustava vaihtoehto, ja voit äänestää vaikka kauppareissun lomassa. Vaalipäivänä voit käydä äänestämässä omassa äänestyspaikassasi – vaikka nauttien sunnuntaikävelystä! Äänestyspaikat ja aikataulut löytyvät helposti kunnan ja hyvinvointialueen verkkosivuilta sekä vaalimainoksista.

 

Kempele ja Pohjois-Pohjanmaa tarvitsevat sinua – lähde äänestämään!

Tulevaisuutemme on äänestäjien käsissä. Sekä kunnassa että hyvinvointialueella tehtävät päätökset vaikuttavat suoraan meidän elämäämme. Ne vaikuttavat siihen, miten lapset ja perheet voivat, miten ikäihmiset viihtyvät ja kuinka nuoret voivat saada apua silloin, kun sitä tarvitsevat. Siksi on tärkeää, että jokainen meistä käyttää oikeuttaan äänestää.

Jos et äänestä, joku muu päättää puolestasi. Mutta jos äänestät, olet mukana vaikuttamassa siihen, millaisessa Kempeleessä ja Pohjois-Pohjanmaalla asumme tulevaisuudessa. Älä jätä päätöksiä muiden varaan – äänestä ja vaikuta!

Hyvä elää seniorina Kempeleessä

Kempele on kehittyvä ja viihtyisä kunta, jossa on hyvät edellytykset elää laadukasta elämää myös seniorina. Ikääntyvän väestön tarpeisiin vastaaminen vaatii kuitenkin jatkuvaa kehitystyötä. Miten voisimme varmistaa, että Kempele on entistä parempi paikka elää myös eläkepäivinä?

Ensinnäkin, hyvät palvelut ja saavutettavuus ovat keskeisiä. Senioreille suunnattujen palveluiden, kuten terveydenhuollon, kotihoidon ja muiden tukimuotojen, tulee olla helposti saatavilla ja sujuvia. On tärkeää panostaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, esimerkiksi tarjoamalla kuntoutusta ja liikuntaryhmiä, jotka auttavat ylläpitämään toimintakykyä. Myös digipalvelut on suunniteltava niin, että ne ovat helppokäyttöisiä ja vaihtoehtoisesti tarjolla myös perinteisissä muodoissa.

Toiseksi, yhteisöllisyys ja osallisuus ovat hyvinvoinnin perusta. Moni seniori kaipaa sosiaalisia kohtaamisia ja mahdollisuuksia osallistua yhteiseen toimintaan. Erilaiset matalan kynnyksen tapahtumat, kerhot ja vapaaehtoistyö voivat lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja torjua yksinäisyyttä. Esimerkiksi kylätalot tai yhteisökahvilat voisivat toimia kohtaamispaikkoina.

Kolmanneksi, asuminen ja ympäristö vaikuttavat suuresti elämänlaatuun. Senioreille sopivien asuntojen tulee olla esteettömiä, kohtuuhintaisia ja sijaita lähellä palveluita. Myös ympäristön tulee tukea aktiivista arkea: turvalliset kävelyreitit, levähdyspaikat ja penkit mahdollistavat liikkumisen kaikenikäisille. Joukkoliikenteen kehittäminen on tärkeää, jotta seniorit voivat liikkua ilman omaa autoa.

Lopuksi, kulttuuri ja harrastusmahdollisuudet tuovat elämään sisältöä. Kempeleessä on jo nyt monipuolisesti mahdollisuuksia liikuntaan ja kulttuuriin, mutta senioreille suunnattua tarjontaa voisi lisätä entisestään. Yhteistyön lisääminen esimerkiksi järjestöjen, seurakunnan ja kunnan välillä voi tuoda uusia mahdollisuuksia ja tehdä tapahtumista saavutettavampia.

Hyvä seniorielämä Kempeleessä syntyy yhdessä rakentamalla. Kuuntelemalla ikääntyneiden tarpeita ja kehittämällä palveluita heidän toiveidensa mukaisesti voimme varmistaa, että Kempele on elinvoimainen ja hyvä paikka elää kaiken ikäisenä. 

Tähän ihan loppuun haluan vielä välittää Kempeleessä asuvan eläkeläisäitini kehut: ”Kempeleessä on hyvin järjestetty eläkeläisten liikuntatoimi”. Siitä kiitokset Kempeleelle! 

Koulukiusaaminen on ongelma, joka tarvitsee kiireellistä huomiota

Koulukiusaaminen on vakava ongelma, joka vaikuttaa monen lapsen ja nuoren elämään päivittäin. Se on ilmiö, joka ei ainoastaan loukkaa yksilön itsetuntoa ja henkistä hyvinvointia, vaan voi myös vaikuttaa merkitsevästi oppimismotivaatioon ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Kiusaaminen voi ilmetä monin tavoin: fyysisenä väkivaltana, sanallisena väkivaltana, sosiaalisena eristämisenä tai vaikka somekiusaamisena. Tärkeää onkin ymmärtää, että kaikki nämä muodot ovat yhtä tuhoisia ja että kiusaaminen on aina vakava asia, joka tarvitsee tehokkaita toimenpiteitä.

Koulujen ja opettajien on otettava kiusaaminen vakavasti ja toimittava nopeasti, kun kiusaamista tulee ilmi. On tärkeää luoda kouluympäristö, jossa kaikki oppilaat tuntevat olevansa turvassa ja että heitä arvostetaan. Tämä edellyttää avointa keskustelua ja tehokkaita kiusaamista ehkäiseviä käytäntöjä.

Vanhempien rooli on myös keskeinen. Heidän on seurattava lastensa käytöstä, kuunneltava heitä ja tarjottavat tukea, jos lapsi kokee kiusaamista. Yhteistyö vanhempien, koulun henkilökunnan ja oppilaiden kesken on ratkaisevaa kiusaamisen ehkäisemisessä ja käsittelemisessä.

Kiusaamisen vastustaminen vaatii meiltä kaikilta toimia. On tärkeää opettaa lapsille ja nuorille empatiaa, kunnioitusta ja yhteisöllisyyttä. Meidän on luotava kulttuuri, jossa kiusaaminen ei ole hyväksyttävää. Meidän on luotava kulttuuri, jossa jokainen oppilas voi kasvaa ja kehittyä ilman pelkoa ja häpeää.

Koulukiusaaminen on asia, jota emme voi enää sivuuttaa. Siitä on tullut niin iso ongelma, että voitaisiinkin puhua jopa kouluväkivallasta. Nyt onkin aika toimia, jotta voimme taata kaikille lapsille ja nuorille turvallisen oppimisympäristön. Yhteistyöllä, avoimuudella ja sitoutumisella voimme tehdä kouluista ja oppilaitoksista paikan, jossa kaikilla on mahdollisuus kukoistaa.

Koko kylä kasvattaa

Olinpas tässä eräänä iltana linja-autopysäkillä Kempeleen keskustassa ja huomasin, kuinka takanani olevalla pyörätiellä pari nuorta poikaa jutteli keskenään. Toinen pojista otti repustaan sipsipussin, tyhjensi sen sisällön maahan ja nakkasi sitten roskan perään. Minä siinä hetken tarkkailtuani tilannetta menin poikien luo, otin pussiroskan maasta ja sanoin ystävällisesti, että sinulta vissiin putosi tämä roska, saanko viedä sen roskiin. Poika vastasi, että joo saat.

Toiminko oikein? Olisiko minun pitänyt kohauttaa tilanteelle olkapäitäni ja olla puuttumatta asiaan? Vai sainko käydä hakemassa roskan pois? Vierelläni oleva tyttäreni oli sitä mieltä, että äiti käyttäytyi nolosti ja olisi pitänyt olla niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Sanonta ”Koko kylä kasvattaa” juontaa juurensa afrikkalaiseen sanontaan, jonka mukaan lapsen kasvattaminen on koko yhteisön asia. Ajatus siitä, että kasvatus ei ole vain vanhempien, vaan myös muun yhteisön vastuulla, on kasvattanut suosiotaan myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Lapsen kasvattamiseen osallistuvat koko yhteisön jäsenet, kuten naapurit, sukulaiset, opettajat ja muut aikuiset. Tämä lähestymistapa korostaa, että lapsi kasvaa ja kehittyy osana yhteisöä, jossa ympäröivät ihmiset tukevat ja ohjaavat häntä monin eri tavoin. Yhteisöllinen kasvatusajattelu voi näkyä arjessa esimerkiksi tukiverkostoina, joissa perheet saavat apua ja tukea kasvatukseen, arjen haasteisiin ja turvallisen kasvuympäristön luomiseen.

Mitä hyötyä sitten on tällaisesta yhteisöllisestä kasvatuksesta? Kun lapsi kasvaa ympäristössä, jossa useat aikuiset välittävät ja kantavat vastuuta, hän kokee ympäristönsä turvallisena ja vakaana. On tutkittu, että tällainen turvallisuuden tunne voi vähentää stressiä ja lisätä lapsen luottamusta omaan yhteisöönsä sekä ihmisiin yleensä.

Toiseksi perheet hyötyvät yhteisöllisestä kasvatuksesta. Perheiden ei tarvitse selviytyä kasvatustehtävästään yksin. Läheiset, ystävät ja muut yhteisön jäsenet voivat jakaa vastuita ja tarjota apua arjen haasteissa, kuten lastenhoidossa, harrastuksiin kuljettamisessa tai kriisitilanteissa. Tämä helpottaa perheiden arkea ja antaa vanhemmille mahdollisuuden hengähtää.

Kolmanneksi yhteisön tuella kasvatettujen lasten sosiaaliset taidot kehittyvät. He oppivat kohtaamaan erilaisia ihmisiä, erilaisia arvoja ja erilaisia näkökulmia. Tämä vahvistaa heidän sosiaalisia taitojaan ja kehittää empatiakykyä, koska he oppivat ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta sekä toiminaan osana isompaa yhteisöä.

Koko kylä kasvattaa -ajattelussa lapsi saa elämäänsä monia erilaisia roolimalleja. Vanhempien lisäksi siis myös muut aikuiset voivat olla lapselle esikuvia auttaen lasta kehittämään omaa identiteettiään ja oppimaan erilaisia taitoja. Tämä voi olla erityisen arvokasta nuorille, jotka etsivät omaa paikkaansa ja suuntaa elämäänsä. Lapsi tarvitsee turvallisia aikuisia paitsi kotona myös muualla – päiväkodissa, koulussa, harrastuksissa ja naapurustossa. Kun eri sukupolvet ovat tekemisissä keskenään, lapsi saa monipuolista tukea ja oppii elämän eri taitoja. Yhteisöllisyys ei tarkoita toisten asioihin puuttumista, vaan myönteistä välittämistä ja esimerkin näyttämistä. Kun tervehdimme nuoria, kunnioitamme toisiamme ja tarjoamme apuamme, luomme ympäristön, jossa jokainen lapsi voi kasvaa turvallisesti.

Nyky-yhteiskunnassa voimme vahvistaa yhteisöllistä kasvatusta monin tavoin. Koulujen ja harrastusryhmien kannattaa tehdä yhteistyötä paikallisten yritysten ja yhdistysten kanssa. Naapurustossa voimme järjestää yhteisiä tapahtumia, joissa eri-ikäiset kohtaavat. Lisäksi jokainen meistä voi miettiä, miten voisi omassa arjessaan olla tukena lapsille ja nuorille – olipa se sitten kannustava sana koulumatkalla, yhteinen pelihetki pihalla tai vanhemmuuden tukeminen vaikka vain kuuntelemalla.

Lapsen kasvatus ei ole vain perheen tehtävä. Kun koko kylä kasvattaa, lapset ja nuoret kokevat kuuluvansa yhteisöön, joka välittää ja tukee heitä. Tämä on sijoitus tulevaisuuteen, josta hyötyvät niin yksilöt kuin koko yhteiskunta. Minä aionkin myös tulevaisuudessa ystävällisesti huomauttaa näkemästäni roskasta roskaajalle. Tai jotain muuta vastaavaa. Toivon että sinäkin teet niin. Pidetään yhdessä lapsistamme ja nuoristamme huolta.